Vanhana naimisiin
Kannattaako vanhana mennä naimisiin?
Otsikko on hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse menin nykyisen mieheni kanssa vihille, kun oltiin molemmat yli viisikymppisiä. Minulla on hyvä mies, enkä kadu mitään. Olen silti joskus miettinyt, että miksi piti mennä vihille. Olisihan sitä voinut asua yhdessä ja tehdä kaikki samat asiat ja ratkaisut kuin nytkin.
Vihille meno oli mieheni toive. Enkä nähnyt mitään syytä kieltäytyä, joten suostuin. Meillä ei ollut edes takana mitään monen vuoden seurustelua. Jotenkin ajattelin – tai molemmat ajattelimme – ettei tässä iässä kannata enää jahkailla kovin kauaa.
Se, että olemme naimisissa, antaa tietynlaisen turvallisuuden tunteen. Se kertoo myös ulospäin, että olemme tosissamme yhdessä ja aiomme olla lopun elämäämme. Ehkä se on myös viranomaisten edessä selkeämpää.
Voit muuten lukea 50-luvun teemahäistämme täältä.
Tähtäimessä leskeneläke?
Laskelmoidaanpa vähän. Jos olet naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja puolisosi kuolee, voit saada leskeneläkettä. Kela maksaa leskeneläkettä kuitenkin vain alle 65-vuotiaalle. Jos solmit uuden avioliiton ennen kuin täytät 50, Kelan maksama leskeneläke loppuu.
Jos menet uudestaan vihille vasta yli 50-vuotiaana, leskeneläke jatkuu. Uudesta liitosta ei kuitenkaan saa toista leskeneläkettä, vaikka puoliso kuolisi.
Jos molemmat osapuolet ovat yli 50-vuotiaita, eikä yhteisiä lapsia ole, kumpikaan ei saa leskeneläkettä toisen kuollessa. Kuten tässä meidän tapauksessa. Mutta jos liitto olisi solmittu alle viisikymppisenä ja liitto olisi kestänyt yli viisi vuotta, leskeksi jäänyt olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen.
Tai jos parilla on yhteinen lapsi ja avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä on 65-vuotias, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen. Katso tarkemmin Kelan sivuilta.
Myös työeläkeyhtiöltä voi saada lesken eläkettä. Sen saa selville kuolleen osapuolen työeläkeyhtiöstä kysymällä.
Jos haluaa taktikoida taloudellisesti, niin kannattaa mennä vihille ennen kuin täyttää 50. Tai silloin jos mies on vaikka 60-vuotias ja nainen 40, ja tehdään yhteinen lapsi.
Toisin sanoen: yli viisikymppisen vihille meno ei anna mitään taloudellista hyötyä toisen kuollessa. Jos mielessä on mahdolliset häät ja ollaan jo keski-iässä, mutta alle viisikymppisiä, niin kannattaa ehkä pitää kiirettä…
Toki on niin, ettei koskaan voi tietää kuka kuolee ja milloin. Siinä mielessä laskelmointi on turhaa. Eikä raha muutenkaan ole se tärkein asia ihmissuhteissa.
Mitähän lapset sanovat?
Jos nyt ei kuitenkaan mieti mahdollista leskeneläkettä, niin kannattaako muuten mennä naimisiin vanhemmalla iällä? Tarkoitan tässä nyt vanhalla ehkä yli 50-vuotiasta.
Jos haluaa nauttia yksin asumisesta ja omasta vapaudesta, silloin täytyy asua yksin. Mitä enemmän ikää tulee, niin sitä turvattomammaksi yksin asuminen kuitenkin tulee. Yhdessä voi tietysti asua ilman vihkimistäkin.
Mikäli päättää mennä vanhana naimisiin, niin on todellakin syytä miettiä taloudellisia asioita. Enkä nyt tarkoita sitä leskeneläkettä. Jos jommalla kummalla tai molemmilla on yhtään omaisuutta, on todennäköisesti syytä tehdä avioehto ja testamentti. Ainakin jos toisella tai molemmilla on lapsia edellisistä liitoista.
Tiedän vanhemmalla iällä yhteen menneitä pariskuntia, jotka ovat parisuhteensa vuoksi riitaantuneet lastensa kanssa. Aikuiset lapset ovat joissain tapauksissa uutta liittoa vastaan. Se on surullista ja ikävää. Jotkut jäävät asumaan yksin, koska lapset vastustavat ajatusta äidin tai isän uudesta kumppanista.
Syitä on tietysti monia, mutta joillekin se voi olla pelko perinnön menetyksestä. Tai sitten on muuten vaan vaikea nähdä omia vanhempiaan uuden kumppanin kanssa. Nykyaikana siinä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Jos sinun vanha isäsi tai äitisi on löytänyt uuden kumppanin, ole iloinen siitä. On aina parempi olla kaksin kuin yksin. Vaikka tämä uusi kumppani ei sinun mieleesi olisikaan, niin luota oman vanhempasi harkintakykyyn. Eivät sinunkaan kumppanisi välttämättä ole aina miellyttäneet vanhempiasi.