Milloin eläkkeelle?

Eläkeiän lähestyessä tai sen jo ylitettyään moni pohtii jaksamistaan ja eläkkeen taloudellisia vaikutuksia.

Olen jo ylittänyt eläkeikäni, mutta käyn edelleen työssä. Tosin vain 2-3 päivänä viikossa, mutta käytännössä olen aina työpuhelimeni päässä tavoitettavissa ja sähköpostitkin luen päivittäin. Joskus mietin itsekin, että miksi roikun mukana edelleen. Kuvittelenko olevani korvaamaton..?

Jotkut läheiseni, samoin kuin lääkärini, ovat olleet sitä mieltä, että eikö olisi jo aika hellittää… Nyt kun viimeiset pari vuotta olen sairastanut etenevää autoimmuunisairautta, voimani vähenevät, mutta mieli pistää hanttiin. Omaa väsymistään on vaikea hyväksyä. Monihan sinnittelee ”hampaat irvessä” ne viimeiset työvuodet, ennen kuin on mahdollista päästä eläkkeelle. Sama tilanne voi näköjään jatkua eläkeiän jälkeenkin!

Mikä meitä väsyneitä sitten estää luovuttamasta? Onhan nykyään olemassa vaihtoehtojakin: varhennettu vanhuuseläke ja osittainen vanhuuseläke, jotka mahdollistavat hieman aikaisemmin hellittämisen. Mutta ne vaikuttavat tietysti eläkkeen määrään. Rahako meidät saa väkisin jaksamaan? Monelle se taitaa olla oikeasti ainoa motivaattori, kun eläkeikä lähestyy.

Jo ennen virallista eläkeikää jäin itse osatyökyvyttömyyseläkkeelle. (Mikä sanahirviö!) Se oli minusta loistava keksintö ja auttoi todella paljon jaksamaan. Jos sinä kamppailet sairauden kanssa ja työ tuntuu liian raskaalta, kannattaa selvittää tuo vaihtoehto omalääkärin tai työterveyslääkärin kanssa.

Plussat ja miinukset

Olen puhunut omasta eläkkeelle jäämisestäni myös työterveyspsykologin kanssa. Hän ei suoraan kehota mihinkään, mutta rivien välistä luen ajatuksen: Miksi et jo hellitä? Keskustelu hänen kanssaan sai minut pohtimaan – ja kirjaamaan – eläkkeelle jäämisen hyviä ja huonoja puolia omalla kohdallani.

Mitä hyvää siitä seuraisi, jos jäisin eläkkeelle?

• Vapaa-aika lisääntyisi

• Stressi vähenisi

• Jaksaisin liikkua enemmän

• Nukkuisin paremmin

Mitä huonoa siitä seuraisi, jos jäisin eläkkeelle?

• Tuloni romahtaisivat

• Sosiaaliset suhteet vähenisivät

• Tuntisin enemmän yksinäisyyttä

Nämä plussat ja miinukset ovat varmaan aika lailla samoja jokaisen eläkettä pohtivan kohdalla. Tietenkin tulot vähenevät huomattavasti. Ja jos työssään on viihtynyt (kuten minä), menettää työyhteisönsä ja monet sosiaaliset tapahtumat. Jos itse pohdit omaa jaksamistasi, niin työterveyspsykologi on hyvä keskustelukumppani.

Tiedän kyllä, että esimerkiksi yrittäjillä ei tällaista mahdollisuutta ole. Mutta on olemassa terveyskeskusten psykologeja, yksityisiä psykologeja sekä monia, jotka antavat vaikkapa ratkaisukeskeistä valmennusta. Olen itsekin jutellut pari kertaa tällaisen valmentajan kanssa. Ratkaisukeskeinen valmennus auttaa asioiden pohtimisessa. Sehän ei ole mitään terapiaa.

Kuten alussa kysyin, luulenko siis olevani korvaamaton? En todellakaan luule. Tiedän, että työtoverini, joka minua on aina tarvittaessa tuurannut, hoitaisi hommani helposti. Lisäksi hän on kymmenen vuotta minua nuorempi ja energinen, hyvä tyyppi. Mutta minun tulisi niin ikävä työtovereitani ja asiakkaitani, joihin moniin olen aidosti kiintynyt. (Asiakkaitteni keski-ikä on noin 97 vuotta.)

Miten elää eläkkeellä?

Omalla kohdallanikin tuo suurin miinus eläkkeelle siirtymisessä on tulojen romahdus. Olen sitä ikäluokkaa, jolle eläke alkoi kertyä vasta 23-vuotiaana. Töihin menin kuitenkin jo 16-vuotiaana. Sitten olin monia vuosia kotiäitinä, tehden välillä jotain osa-aikatöitä. Olin myös monissa pikkuputiikeissa töissä tavarapalkalla! Minä myös opiskelin aikuisena vuosia, ja siinäkin sivussa tein pieniä pätkähommia. Nykyään käsittääkseni kotiäitivuosistakin kertyy jotakin eläkettä. Silloin ei kertynyt.

Sitten olin yrittäjänä, ja tavan mukaan maksoin itselleni mahdollisimman pientä eläkettä. Olin myös huono yrittäjä, sillä en kehdannut laskuttaa niin paljon, kuin olisi varmaan pitänyt. Tein sen tyypillisen virheen, että saadakseni töitä, möin itseni halvalla. Välillä oli myös työttömyyskausia. Tämä kaikki on syynä siihen, että eläkkeeni on tosi pieni.

Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi, kun ikäraja tulee täyteen. Saan siis jo sitä pientä vanhuuseläkettäni. Vanhuuseläkkeen rinnalla voi tehdä työtä, eikä se vaikuta eläkkeeseen. Mutta toki se vaikuttaa verotukseen! Eläke myös karttuu aina siihen asti, kun täytän 68 vuotta. Vasta sitten voin hakea sen karttuneen eläkkeen, mitä olen eläkkeen rinnalla työstäni tienannut. Eikä sen jälkeen eläkettä enää kartu, vaikka kuinka tekisin työtä.

Osa-aikatyötä tekevänä eläkkeeni karttuminen on pientä. Kysyin kerran vakuutusyhtiöstä, mikä on lisäys eläkkeeseeni, jonka saan sitten 68-vuotiaana. Se oli noin 65 euroa. Onhan sekin tietysti jotain, vaikka en siitä ihan kauheasti riemastunutkaan. En todellakaan tiedä miten pärjäisin pelkällä eläkkeellä. Oletko sinä selvillä tulevasta eläkkeestäsi?

Huomasin, että olen pohtinut tätä eläkeasiaa blogissani myös 2,5 vuotta sitten artikkelissa ”Eläkeikä häämöttää horisontissa”. Tuolloin totesin, että onneksi ei ole tullut pahempia sairauksia. No vähänpä tiesin tuota kirjoittaessani. Tuossa artikkelissa kerron enemmän työstäni ja työympäristöstäni.

Näköjään pohdin samoja asioita edelleen. Tai enpä oikeastaan pohdikaan! Päätin nimittäin jaksaa jatkaa sinne 68-vuotiaaksi. Näillä näkymin työni loppuu ns. luonnollisista syistä silloin joka tapauksessa. Ja olen siitä onnekas, että minulla on mahdollisuus vähentää työtuntejani vielä nykyisestä, jos siltä tuntuu. Työurani siis jatkukoon vielä pari vuotta!

Johanna 23.4.2023