Katso mitä tilastot kertovat meistä

Tiedätkö kuinka moni elää alle 800 euron eläkkeellä ja paljonko influenssat tappavat?

On parempi tietää kuin luulla, tai uskoa kylän tietotoimistoja ja somessa melskaavia tyyppejä. Olen sillä(kin) lailla vinksahtanut, että tykkään oikeasti tietää miten asiat ovat. Etsin aina oikeaa tietoa virallisista lähteistä.

Olen myös tilastoja rakastava nörtti. Teen omistakin jutuistani monenlaisia seurantataulukoita, seuraan menojani ja tulojani ja vaikka mitä. Kuulostaako tylsältä? Sitä se ei suinkaan mielestäni ole, lue vaikka alta jos jaksat.

Vanhoja on yhä enemmän

Suomessa on nyt noin 5,5 miljoonaa asukasta. 1950-luvulla meitä oli reilut neljä miljoonaa ja parikymmentä vuotta sitten reilut viisi miljoonaa. Väkiluku ei juuri enää kasva. Vanhojen ihmisten osuus sen sijaan kasvaa. Kun 50-luvulla oli vain viitisen prosenttia niitä, jotka olivat 65-84 -vuotiaita, niin nyt heitä on jo liki 20 % koko väestöstä. Siis joka viides ihminen suomessa on eläkeikäinen!

Ja sitä vanhempia, eli vähintään 85-vuotiaita on väestöstä 2,7 % kun vielä 2000-luvun alussa heitä oli vain puolitoista prosenttia, ja 50-luvulla vain prosentin kymmenesosa. Väestön ikääntyminen onkin ollut aika nopeaa. Se johtuu tietysti siitä, että lapsia ei enää synny kuten ennen. Alle 15-vuotaita on enää reilut 15 % kun vielä 1950 heitä oli 30 %. Se on todella iso muutos oikeastaan yhden sukupolven aikana.

Itsekin kuulun niihin 50-luvulla syntyneisiin. Ne niin sanotut suuret ikäluokat syntyivät jo minua ennen, heti sotien jälkeen. Mutta vielä minun syntymäni aikaan lapsia syntyi melkein tuplasti nykyiseen verrattuna. Sen takia meitä yli kuusikymppisiä onkin niin paljon. Ja tietysti senkin vuoksi, että elämme nykyään niin pitkään. Kiitos hyvän ravinnon ja kehittyneen lääketieteen.

Vaikka meitä vanhempia ihmisiä on paljon, niin pitää muistaa, että olemme hyvin erilaisia. Tutkimusten mukaan saman ikäryhmän ihmiset eroavat eniten toisistaan juuri korkeassa iässä. Missään aikaisemmassa vaiheessa joukko ei siis ole niin kirjavaa. Eläkeläisiä ei voi laittaa yhteen nippuun, että tällaisia ne ovat. Meissä yli kuusikymppisissä kun on mummouteen keskittyviä sukankutojia, on rokkimimmejä ja vanhoja hippejä sekä hienoja ladyja. Ja kaikkia siltä väliltä. Mikäs sen ihanampaa! Ja annetaan kaikkien olla juuri sitä mitä haluavat olla!

Parisuhde- ja kielivähemmistöjä

Vuonna 2019 solmittiin noin 22 000 avioliittoa, kun kymmenen vuotta aikaisemmin luku oli kolmanneksen suurempi, eli liki 32 000. Onko avioliitto mennyt pois muodista vai mistä tämä johtuu? Samaa sukupuolta olevia parejakin vihittiin avioliittoon 376 paria vuonna 2019.

Avioerojen määrä ei näytä muuttuvan samassa suhteessa. Kun tämän vuosituhannen alussa eroja oli reilut 14 000, niin kymmenen vuotta sitten niitä oli hieman alle 14 000 ja vielä hiukan vähemmän vuonna 2019. Avioliittoja siis solmitaan vähemmän, mutta yhtä paljon on eroja. Eli suhteessa avioerot ovat yhä tavallisempia. Samaa sukupuolta olevat parit eroavat vielä huomattavasti useammin kuin heteroparit.

Äidinkielenään suomea puhuu yli 87 prosenttia Suomen väestöstä. Suomen kielen jälkeen toiseksi eniten puhutaan ruotsia. Saamea puhuu pari tuhatta ihmistä äidinkielenään. Sitten on vielä ne ulkomaitten kielet. Tiedätkö mitä vierasta kieltä Suomessa puhutaan eniten? Ehkä arvasitkin, että venäjää. Sitä puhuu yli 80 000 suomessa kirjoilla olevaa ihmistä. Yllättävän paljon minusta. Seuraavaksi eniten puhutaan eestiä, eli Viron kieltä.

Kolmantena vieraana kielenä onkin arabia, jota puhuu peräti yli 30 000 ihmistä. Tämä johtuu tietysti maahanmuutosta. Seuraavaksi eniten puhutaan englantia, sitten somaliaa, kurdinkieltä, persiaa ja Kiinan kieltä. Kiinaakin puhuu äidinkielenään yli 13 000 Suomessa asuvaa, mikä tuntuu minusta yllättävän suurelta määrältä.

Näitä kieliasioita kun katsoo, niin täytyy todeta, että pieni Suomi on oikeastaan aika monikansallinen maa. Tai pitäisikö sanoa kansainvälinen. Kaikki muun kieliset eivät suinkaan ole pakolaisia, vaan meillä on paljon ulkomailta tulleita opiskelijoita ja työntekijöitä, erityisesti suurissa monikansallisissa yrityksissä. Suomessakin on yrityksiä, joissa työkielenä on englanti. Ja tietysti kumppanin perässäkin moni tulee.

Tiesitkö muuten, että esimerkiksi vuonna 2019 kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annettiin enemmän kuin myönteisiä? Ei siis pidä paikkaansa, että tänne saavat kaikki tulla ja olla. Vuonna 2016 kielteisiä päätöksiä annettiin yli 14 000, kun myönteisen päätöksen sai vain noin 4 500 hakijaa. Sen jälkeen myönteisiä päätöksiä on annettu vielä paljon vähemmän, vuonna 2019 vain reilut kaksi tuhatta.

Suomesta muuten muutti ulkomaille kirjoille yli 17 000 ihmistä. Suomalaisiakin houkuttelevat lähtemään hyvät työpaikat sekä tietysti rakkaus.

Minkälaisia perheitä meillä on?

Vuonna 2019 Suomessa oli lapsettomia aviopareja yli puoli miljoonaa. Lisäksi lapsettomina eli noin kaksi ja puoli tuhatta pariskuntaa, joissa kumpikin oli samaa sukupuolta. Niitä perheitä, joissa oli lapsia, oli vajaat 400.000. Ja samaa sukupuolta olevia, lapsellisia pareja oli niitäkin melkein tuhat. Yksinhuoltajaäitejä oli yli 152.000 ja yksinhuoltajaisiä 34.000.

Näissä lapsiperheissä oli eniten sellaisia, joissa oli kaksi lasta. Melkein puolet kaikista lapsiperheistä oli tällaisia. Yhden lapsen perheitä oli viidennes, samoin kolmen lapsen perheitä. Neljä lasta tai enemmän oli 13 % perheistä. Lapsiksi näissä tilastoissa lasketaan korkeitaan 17-vuotiaat. Näitä erilaisia perheitä oli yhteensä noin puolitoista miljoonaa.

Melkein puolet kaikista lapsiperheistä on sellaisia, joissa on kaksi lasta.

Yksin asuvia ihmisiä on noin 1,2 miljoonaa, eli lähes puolet kaikista talouksista on sellaisia, joissa asuu vain yksi ihminen. Tämä on valtava määrä! En tiedä vanhoista tilastoista, mutta ihan oma ajatukseni on, että yksin asuvien määrä on noussut kovasti vuosikymmenien mittaan. Sinkkutalouksia ei varmasti minun lapsuuteni aikoihin ollut vielä läheskään noin paljon.

Adoptoitujen lasten määrä vähenee myös, ei pelkästään syntyvien määrä. Vuonna 2019 Suomessa adoptoitiin 370 lasta. Suomessa syntyneiden lasten adoptioita oli 291 ja ulkomailla syntyneiden 79. Sekä Suomessa että ulkomailla syntyneiden lasten adoptioiden määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan adoptioita oli 34 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Eläkeläisten toimeentulo

Eläkeläisten määrä siis kasvaa toistaiseksi. Pari vuotta sitten vanhuuseläkkeen saajia oli reilut 1,3 miljoonaa. Leskeneläkettä sai neljännesmiljoona ihmistä ja lisäksi työkyvyttömyyseläkettä tai muuta vastaavaa sai parisataatuhatta ihmistä.

Suomessa eläkkeet eivät suurimmalla osalla ole hääppöisiä. Vuonna 2019 alle 800 euron kuukausieläkettä sai 158.000 ihmistä! Ja lisäksi niitä, jotka saivat korkeintaan 1.100 € kuukaudessa, oli reilut 226.000. Ehdottomasti suurin osa eläkeläisistä elää alle kahden tuhannen bruttotuloilla. Ja kuinka ollakaan, näistä pienimpien eläkkeiden saajista suurin osa on naisia.

Suuremmissa eläkkeissä, yli 3000 euroa kuukaudessa saavissa suurin osa on miehiä. Vain noin joka viides nainen yltää yli kolmen tonnin eläkkeeseen, eli neljä viidestä paremman eläkkeen saajasta on miehiä.  Keskimääräinen eläke Suomessa on 1716 euroa kuukaudessa.

Vain noin joka toisella eläkeläisellä oli muuten älypuhelin käytössään pari vuotta sitten. Nyt luku on luullakseni hieman kasvanut, mutta mitenkään ei voi ajatella, että edes lähes kaikilla sellainen olisi. Tableteista tai tietokoneista puhumattakaan. Kuitenkin yhä enemmän oletetaan ihmisten hoitavan asioitaan verkossa. Pitäisikö vanhuuseläkkeen saajille olla tarjolla ilmainen älypuhelin ja opastus sen käyttöön?

Mihin me kuolemme?

Elinajan odote on miehillä 79,2 vuotta ja naisilla 84,5 vuotta. Mihin me sitten menehdymme, kun menehdymme? Tilastot kertovat vuoden 2018 tilanteesta, mutta eivät ne siitä juuri ole varmasti muuttuneet.

Suurin tappaja Suomessa on verenkiertoelinten sairaudet. (Noin 19 000 kuolemaa) Sydäninfarkti tai aivoinfarkti lienevät tavallisimpia. Tämähän on ollut tiedossa pitkään ja tätä vastaan on myös taisteltu vuosikymmeniä opettamalla, että rasva on pahasta. No rasva ei tietysti ole ainoa syy, mutta eihän täällä pohjoisessa ennen ollut juuri hedelmiä tai vihanneksia tarjolla. Syötiin perunaa, porkkanaa ja lanttua sen lihan lisäksi.

Melkein yhtä paljon ihmisiä kuoli kasvaimiin, liki 13 000. Hieman vähemmän väkeä menehtyi Alzheimerin ja dementian seurauksena. Tapaturmissa kuoli yli kaksi tuhatta ihmistä ja saman verran meni hengityselinten sairauksiin. Keuhkokuume ja keuhkoahtauma lienevät tavallisimmat syyt.

Alkoholimyrkytyksiin ja alkoholin aiheuttamiin sairauksiin, esimerkiksi maksakirroosiin, menehtyi 1683 ihmistä. Se on aikamoinen määrä yhtenä vuonna. Onneksi alkoholin kulutus on ollut jo vuosia laskussa. Oman käden kautta maailmasta poistui samana vuonna 810 ihmistä. Paljon on ollut surua ja ahdistusta.

Lisäksi on tietysti suuri joukko muita, erilaisia syitä, mutta nämä ovat eniten kuolemia aiheuttaneet syyt.

Paljonko pandemiat tapaavat?

Entä sitten influenssaepidemiat ja pandemiat? Niistä esiintyy mediassa ja erityisesti somessa, jos jonkinnäköistä tietoa. Omat tilastoni perustuvat Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoihin. Jokaiselle, joka todetaan kuolleeksi, merkitään jokin kuolinsyy. Yleensä se varsinainen ja lisäksi voi olla myötävaikuttava syy. Kenellekään ei merkitä esim. koronaa kuolinsyyksi, jos sitä ei ole oikeasti todettu.

Suomessa riehui ns. espanjantauti 1918-19, ja se tappoi arviolta noin 20 000 ihmistä. Silloin ei vielä ollut tarkkoja, virallisia tilastoja. Tilastointi alkoi vuonna 1936, ja silloin riehuneeseen influenssaepidemiaan menehtyi Suomessa 1700 ihmistä.

Seuraava pahempi pandemia tuli 1956-58, eli niin sanottu aasialainen. Se oli kova tauti, jonka vanhemmat ihmiset saattavat vieläkin muistaa. Se aiheutti noin 1800 ihmisen kuoleman. Kymmenen vuotta myöhemmin tuli uusi pandemia, nyt hongkongilaiseksi kutsuttu. Se oli kuitenkin vähän lievempi ja aiheutti noin tuhat kuolemaa. Seuraava pandemia tuli 1970-luvulla, mutta virus muistutti niin paljon aasialaista, joten kuolemia ei tullut erityisen paljon, sillä ihmisillä oli immuniteettia sitä vastaan.

Edellinen pandemia tuli kymmenen vuotta sitten ja kaikki varmasti muistavat sen. Se nimettiin sikainfluenssaksi, ja siihen menehtyi lopulta vain viitisenkymmentä ihmistä. Puolet väestöstä saatiin rokotettua, ja tämä hillitsi taudin leviämistä ja vähensi kuolemien määrää.

Muuten tavalliseen influenssaan kuolee Suomessa nykyään muutamia kymmeniä ihmisiä vuosittain. Flunssaan, eli nuhakuumeeseen ei kuole kukaan. Influenssa on tyystin eri sairaus, joka aiheuttaa helposti jälkitauteja. Influessatyypit myös vaihtelevat kovastikin vuosittain. Tauti on joskus rajumpi, joskus helpompi. Yleiset rokotukset ovat tehokkaasti hillinneet taudin leviämistä ja tautiin menehtymisiä.

Nyt sitten elämme Covid19-pandemian eli koronan aikaa. Tautiin liittyviä kuolemia on tähän (3.2.2021) mennessä raportoitu 685, ja luku todennäköisesti nousee vielä roimasti ennen kuin tauti on voitettu. Pandemioita tulee ja menee tulevaisuudessakin. Kaikenlaiset salaliittoteoriat sun muut ovat aivan huuhaata ja niillä on yleensä poliittisia taustoja.

Erilaisilla rajoituksilla ja rokotuksilla niistä pyritään saamaan ote niin, etteivät ne saa koko yhteiskuntaa sekaisin. Ihmisiä on niin paljon ja monin paikoin myös hyvin tiheästi, kaikesta matkustamisesta puhumattakaan, että taudeilla on hienot mahdollisuudet nopeaan leviämiseen. Leviämistahti on jotain ihan muuta kuin sata vuotta sitten. Ja silloinkin influenssavirus saattoi tappaa puolet jonkun kylän asukkaista.

Onnittelut sinulle, jos jaksoit lukea tänne asti. Monikaan ei ole kiinnostunut faktatiedosta eikä varsinkaan tilastoista. Joskus kuitenkin lukemalla viisastuu.