Vaihdevuodet ja unettomuus

Noin puolet vaihdevuosiaan elävistä naisista kärsii unettomuudesta tavalla tai toisella. Oireet alkavat usein jo esivaihdevuosissa ja tavallisin oire on katkonainen uni, eli yöllisiä heräämisiä tulee useammin kuin ennen. Sehän ei ole mikään ihme, jos kuumat aallot herättävät monta kertaa yössä. Unettomuusoireet voivat kuitenkin alkaa myös, vaikka kuumia aaltoja ei olisikaan.

Unirytmi vaikuttaa moniin hormoneihin

Tein pienen kyselyn Fitfarmin ”Kuumat aallot” -valmennuksen keskusteluryhmässä, ja kyselyyni vastasi 53 naista.  Heistä 23 vastasi, että herää välillä öisin, eikä saa enää unta tuntiin tai puoleentoista. Heräilen enemmän öisin -vaihtoehdon valitsi 21 naista. Yhdeksän ilmoitti, että uni katkeaa liian aikaisin. Vaihtoehtona olisi ollut myös “en saa millään unta”, mutta tätä ei kukaan valinnut.

Kukaan ei myöskään valinnut vaihtoehtoa ”nukun kuten ennenkin”. No eiväthän kaikki kärsi unihäiriöistä tai unettomuudesta vaihdevuosissakaan. Ilmeisesti ne henkilöt eivät vain vastanneet kyselyyn.

Suurimmalla osalla naisista on joitakin vaihdevuosioireita. Toisilla ne menevät ohi vuodessa, mutta voivat kestää kymmenenkin vuotta. Ja jos unettomuus on yksi oireista, se vaikuttaa elämänlaatuun ratkaisevasti. Lyhytkin unettomuus kun vaikuttaa mielialaan, ongelmanratkaisukykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Lisäksi pitkään kestänyt unettomuus altistaa kakkostyypin diabetekselle, uupumukselle, masennukselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.

Ihmisen uni-valverytmi vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin jaksamiseen. Sillä on merkitystä kortisolin, kasvuhormonin ja prolaktiinin (maitohormoni) säätelyssä. Estrogeenireseptorejakin on löydetty useilta unen säätelyyn osallistuvilta aivoalueilta. Estrogeenin vaikutuksia unen säätelyssä ei tosin vielä tunneta kunnolla. Sen verran tiedetään, että murrosiässä estrogeenituotannon lisääntyminen viivästyttää vuorokausirytmiä. Siksi teinit valvovat pitkään ja nukkuvat aamulla pitkään.

Estrogeenitason muutokset vaikuttavat myös muihin hormoneihin, mm. melatoniinin tuotantoon.

Estrogeeni todennäköisesti vaikuttaa myös melatoniinin (ns. pimeähormoni) tuotantoon. Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla on todettu melatoniinierityksen aikaistuneen verrattuna vaihdevuosiaan eläviin naisiin. Melatoniinia tarvitaan, jotta meitä alkaisi nukuttaa. Johtuisiko tästä, että ikääntyneillä vuorokausirytmi usein muuttuu aikaisemmaksi? Eli alkaa väsyttää aikaisemmin ja vastaavasti herääminen tapahtuu varhaisemmin.

Estrogeenista apua uniongelmiin

Minun pienessä kyselyssänikin ilmi tullut unen katkonaisuus on juuri tyypillistä vaihdevuosien oireille. Suurissa kansainvälisissä tutkimuksissakin on todettu sama asia. Unen katkonaisuus selittyy osin kuumilla aalloilla, jotka herättävät, mutta myös ilman niitä aaltoja heräilyt lisääntyvät.

Kun unta on mitattu unipolygrafialla, unen rakenteen huononeminen on näkynyt myös ”tieteellisesti”. Estrogeenihoidolla unen laatu on selvästi korjaantunut. Varsinkin silloin, jos mukana on kuumia aaltoja. Samoissa tutkimuksissa on huomattu myös, että unen laatu paranee taas vaihdevuosien jälkeen.

Vaihdevuosien aikana ilmaantuvia unihäiriöitä kannattaa hoitaa, jotta unettomuus ei vaikuta liikaa elämänlaatuun ja muuhun terveyteen. Unettomuus myös ahdistaa ja voi niin sanotusti jäädä päälle. Jos ei halua käyttää hormonihoitoa, täytyy keksiä muita keinoja. Luontaistuotteita, rentoutumismenetelmiä, hypnoositerapiaa tai unikoulua. Omaan unihygieniaan (nukkumiseen liittyviin tapoihin) täytyy myös kiinnittää huomiota.

Naisilla on läpi elämän tilastollisesti enemmän univaikeuksia kuin miehillä. Tähän varmasti vaikuttaa naisen hormonitoiminta kiertoineen ja oireineen. Lisäksi tulevat raskaudet ja vaihdevuodet, jotka nekin vaikuttavat. Itse ajattelen myös, että meillä naisilla on sisäänrakennettuna sellainen ympärivuorokautinen valmiustila, joka herättää herkästi.

Ainakin minä olen aina ollut herkkä heräämään. Jos lapsi tai koira on oksentanut yöllä, olen ollut pystyssä ennen kuin oksennus on osunut lattiaan. Hoidan tilanteen ja siivoan jäljet, eikä mies todennäköisesti ole edes herännyt missään vaiheessa. Vaihdevuosien aikaan heräsin jatkuvasti kuumiin aaltoihin, migreeniin tai sydämen muljahduksiin.

Masennusta, uniapneaa vai levottomat jalat?

Unen laatuun vaikuttavat vaihdevuosissa muutkin asiat kuin ne yölliset hikoilut. On nimittäin todettu, että myös masennus lisääntyy vaihdevuosissa. Estrogeenin vaihtelu esivaihdevuosissa ja lopulta sen voimakas väheneminen vaikuttavat useilla naisilla mielialaan ja voivat tuoda masennusoireita. Masennukseen taas usein liittyy unihäiriöitä.

Siitä onkin kiistelty vuosikymmeniä, aiheutuuko unettomuus masennuksesta vai masennus unettomuudesta, mutta nykyään taitaa vallalla olla ajatus, että vaikusta on molempiin suuntiin. On myös saatu tuloksia siitä, että estrogeenihoito helpottaisi masennusoireita.

Vaihdevuosi-ikään liittyy yleensä myös muita elämänmuutoksia. Lapset lähtevät maailmalle ja oma rooli perheessä muuttuu, omat vanhemmat tulevat vanhoiksi ja ehkä sairastavat, työura on ehkä loppusuoralla ja omat sekä kumppanin sairaudet saattavat lisääntyä. Myös nämä asiat vaikuttavat mielialaan ja varmasti altistavat masennukselle tai ahdistuneisuudelle.

Uniapnea (unenaikaiset hengityskatkokset) lisääntyy sekin naisilla vaihdevuosi-iässä ja vaihdevuosien jälkeen. Naisten uniapnea on erilaista kuin miesten, eikä ylipaino ole se suurin tekijä. Estrogeenin väheneminen kun veltostuttaa kudoksia ja se vaikuttaa myös nielun alueella. Moni nainen alkaakin kuorsata vaihdevuosissa.

Tutkimusten mukaan unettomuus uniapnean oireena on tavallisempaa naisilla kuin miehillä. Uniapnea katkoo unta, vaikka sitä ei itse tiedostaisikaan. Toistuvat, selvät heräämisetkin voivat olla merkki uniapneasta. Koska sairaus myös heikentää aivojen hapensaantia, uniapneasta kärsivä ihminen on väsynyt ja tokkurainen aamulla.

Myös levottomien jalkojen oireyhtymä lisääntyy iän myötä. On vaikea nukahtaa, jos jalkoja täytyy liikutella koko ajan, tai niitä kihelmöi tai ne kutisevat. Levottomat jalat on neurologinen sairaus, johon on olemassa lääke. Vaikeana sekin häiritsee aivan varmasti nukkumista.

Unihäiriöiden taustaa kannattaa selvittää

Jos unihäiriöitä alkaa tulla, on tietysti hyvä selvittää mistä ne johtuvat. Itse voi täyttää ensin unipäiväkirjaa, joka voi jo kertoa paljon. Oman gynekologin tai muun lääkärin kanssa voi sitten miettiä, ovatko tarkemmat tutkimukset tarpeen. Ainakin silloin, jos on yhtään epäilyä uniapneasta, on syytä tehdä kunnon tutkimukset.

Unitutkimuksia tehdään isompien sairaaloiden unitutkimusyksiköissä unipolygrafialla. On olemassa myös aktigrafi-tutkimus, jossa seurantalaite kiinnitetään ranteeseen ja asiakas voi nukkua kotonaan. Monesti unitutkimukset voivat näyttää eri tuloksia kuin miten itse subjektiivisesti tilanteen kokee.

Jos tutkimuksissa todetaan uniapnea, on siihen omat hoitonsa. Nykyään ylipainemaski, eli ns. cpap-laite taitaa olla tavallisin hoito. Myös hammaskiskoja ja jopa leikkaushoitoa voidaan käyttää. Uniapnea on vakava sairaus, jota ei pidä jättää hoitamatta.

Mikäli unettomuuden takana on levottomat jalat tai masennusta, tulee niidenkin hoitoa miettiä. Ja sitten pitää tietysti miettiä niitä elämäntapoja sekä mahdollisia stressitekijöitä. Jos unettomuuden syynä ovat vaikeat vaihdevuosioireet, kannattaa harkita estrogeenihoitoa. Sen on todettu helpottavan tehokkaasti oireita ja silloin myös unihäiriöitä.

Oli hoito sitten mitä tahansa, rinnalle kannattaa aina ottaa lääkkeettömät hoidot. Näitä ovat mm. ruokavalion ja ateriarytmin tarkastaminen, liikunnan lisääminen, vuorokausirytmin säännöllistäminen ja rentoutuminen.

Muista nämä:

• Unettomuusoireet ovat varsin tavallisia vaihdevuosissa.

• Unettomuus voi johtua monista eri syistä.

• Vaikea unettomuus kannattaa selvittää.

• Hormonihoidosta on apua erityisesti silloin, jos mukana on muita vaihdevuosioireita.

• Masennukseen kannattaa hakea apua.

• Muista unihygieniaohjeet

• Suosi lääkkeettömiä apu- ja hoitokeinoja

Unettomuus ja vaihdevuodet -artikkelin lähteinä olen käyttänyt seuraavia: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim sekä gynekologi Laura Lampion väitöskirja Sleep in Climacteric - Associative and Predictive Factors.

6.4.2021 Johanna